Tänä syksynä latinomaut saavat kokoustajan inspiroitumaan – lue myös täydellisen pihvin paisto-ohje

Tampereen Kylpylän Klubikeittiössä kokoonnutaan pöydän ääreen odottavissa tunnelmissa. Suurten kaari-ikkunoiden äärellä, kauniiden kivimuurien suojissa, valmistetaan tänään latinohenkistä ruokaa. Latinalaisen Amerikan maut ovat nyt pinnalla, joten se näkyy myös meillä, kertoo Klubikeittiön isäntä Mika Pessi.

Illan kokonaisuus on tarkoin harkittu. Osallistujia odottaa sisään astuessa lasi kuohuvaa sekä pieni teemaan liittyvä alkupala. Sen jälkeen aletaan hommiin. Nyt ei kiristellä – tärkeintä on rento ja mukava yhdessäolo samalla kun uudet opit sujahtavat mieleen kuin varkain. Kun ruoka on valmista, siitä nautitaan yhdessä teemaan sopivien viinien kera. Lopuksi voidaan nauttia vielä kahvit ja avecit.

Monenlaisia ryhmiä

– Kokkikoulumme pyörivät tasaisesti ympäri vuoden. Sopivin ryhmäkoko on noin 6-25 henkilöä. Pienemmällä tiimillä tekemistä alkaa kasautua yhdelle ihmiselle turhankin paljon, isommalle porukalle voi taas olla toimivampaa se, että ryhmä jaetaan kahtia, ja toinen puoli osallistuu esimerkiksi viiniluennolle tai -tastingiin sillä välin kun toiset laittavat ruokaa, Pessi kertoo.

Valittavana on erilaisia teemakokonaisuuksia aina etnisistä ruoista sesongin raaka-aineita hyödyntävään yllätysmenuun.

– Periaatteessa voimme laittaa mitä tahansa ruokia ryhmän toiveiden mukaan. Pitkään haudutettavat ruokalajit asettavat toki aikataulullisia haasteita. Mutta jos saamme vaikkapa riistaa, voimme valmistaa sitäkin.

Yhteisen pöydän äärellä

Kokkikoulun tiimellyksessä aika sujahtaa kuin varkain. Jutun juurta syntyy helposti, kun ruokia valmistellaan yhdessä pitkän pöydän ääressä samalla virvokkeita nauttien. Kokkikoulut ovatkin suosittuja asiakastilaisuuksien ja tiiminrakennuspäivien ohjelmanumeroita. Myös erilaiset polttari- ja syntymäpäiväseurueet ovat löytäneet kokkikouluihin. Yleensä valmista on noin neljässä tunnissa.

Pessille kokin työ on kutsumusammatti:

– Nautin siitä, kun pääsen vaihtamaan ajatuksia kokkikouluun osallistuvan ryhmän kanssa ja kertomaan esimerkiksi siitä, miten jostakin raaka-aineesta saadaan kaikki irti. Hyvän pihvin paisto-ohjeet ovat ehdottomasti useimmin kysyttyjen kysymysten joukossa, Pessi kertoo.

– Ero hyvän ja vielä paremman ruoan välillä on pienestä kiinni. Usein kysymys on siitä, että ihmiset eivät tiedä, miksi mitäkin ainetta lisätään ruokaan. Kokkikoulussa tätä on helppo havainnollistaa: esimerkiksi kastiketta tehtäessä lisäämme sinne vuorollaan sokeria, etikkaa, suolaa ja pippuria, ja maistelemme joka välissä, miten maku kehittyy. Maistelematta ei hyvää ruokaa synny. Joskus tietysti käy tuuri!

Kokkikoulun osallistujat voivat keskittyä hauskanpitoon ja ruoasta nauttimiseen kaikilla aisteilla. Niin sanotut likaiset hommat, kuten tiskaus, hoituvat talon puolesta.

– Jokainen kokkikoulu on erilainen, se on tämän työn suola. Asiakasryhmä luo tilaisuuden.